Kyberhyökkäykset ovat koko ajan yleisempi uhka yrityksille, valtioille ja yksityishenkilöille. Hakkereilla on käytössä kehittyneitä menetelmiä. Niillä varastetaan tietoja, lamautetaan järjestelmiä ja kiristetään organisaatioita. Kyberrikollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti, ja hyökkäysten torjuminen vaatii uusia suojautumiskeinoja jatkuvasti.
Mikä on kyberhyökkäys?
Kyberhyökkäykset ovat digitaalinen uhka. Ne koskettavat niin tavallisia suomalaisia kuin yrityksiä ja valtionhallintoa. Ne voivat tarkoittaa esimerkiksi tietomurtoja, palvelunestohyökkäyksiä tai haittaohjelmien levittämistä. Niiden taustalla voi olla rikollisryhmiä, valtiollisia toimijoita tai yksittäisiä hakkereita.
Viime vuosina niitä on nähty yhä enemmän. Ne kohdistuvat pankkeihin, terveydenhuoltoon, valtionhallintoon ja yksittäisiin yrityksiin. Vastaamon tietomurto ja laajat palvelunestohyökkäykset ovat osoittaneet, kuinka haavoittuvia digitaaliset järjestelmät voivat todella olla. Myös hybridivaikuttaminen ja kybervakoilu ovat merkittävä turvallisuusuhka.
Kyberhyökkäysten torjuminen vaatii jatkuvaa valppautta ja tietoturvakäytäntöjen päivittämistä. Se vaatii yhteistyötä viranomaisten, yritysten ja kansalaisten välillä.
Kyberhyökkäysten vaikutukset
Kyberhyökkäysten seuraukset voivat olla erittäin vakavia ja kauaskantoisia. Suomessa on koettu tilanteita, joissa hyökkäykset ovat pysäyttäneet yritysten toiminnan, on vuodettu arkaluontoisia tietoja julkisuuteen ja on aiheutettu mittavia taloudellisia tappioita.
Yrityksille kyberhyökkäys voi tarkoittaa liiketoiminnan keskeytymistä, asiakasdatan päätymistä rikollisille ja jopa oikeudellisia seuraamuksia. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset ovat alttiita hyökkäyksille, koska niillä ei aina ole resursseja riittävän tietoturvan toteuttamiseen. Mainehaitta voi olla yhtä tuhoisa kuin taloudelliset tappiot – asiakkaiden ja kumppaneiden luottamus voi murentua hetkessä.
Yksityishenkilöille kyberhyökkäykset voivat näkyä identiteettivarkauksina, pankkitietojen väärinkäyttönä tai arkaluontoisten tietojen leviämisenä. Rikolliset voivat käyttää varastettuja henkilötietoja petoksiin tai kiristykseen, kuten nähtiin Vastaamon tietomurron yhteydessä.
Eri muodot
Kyberhyökkäykset voivat aiheuttaa vakavia seurauksia niin yrityksille, organisaatioille kuin yksityishenkilöille. Niitä on erilaisia, ja myös vaikutukset ovat erilaisia.
Haittaohjelmat
Haittaohjelmat ovat digitaalisen maailman näkymättömiä uhkia. Ne voivat lamauttaa tietokoneen tai varastaa arkaluonteiset tiedot. Ne voivat jopa kaapata laitteen osaksi rikollisten verkostoja. Haittaohjelmia on monenlaisia; on viruksia, matoja, troijalaisia ja vakoiluohjelmia. Ne leviävät esimerkiksi sähköpostiliitteiden, huijaussivustojen tai saastuneiden ohjelmistojen kautta.
Suomessa on viime vuosina nähty laajoja haittaohjelmakampanjoita, joiden kautta yritysten ja yksityishenkilöiden tiedoilla on kiristetty, tai niitä on myyty pimeillä markkinoilla. Erityisesti kiristyshaittaohjelmat ovat yleistyneet. Ne voivat lukita koko organisaation tietojärjestelmät ja vaatia sitten lunnaita lukituksen poistamiseksi.
Tietojenkalastelu
Tietojenkalastelu (phishing) on yksi tehokkaimmista verkkohuijausten muodoista. Suomalaiset ovat joutuneet sen kohteeksi yhä useammin. Rikolliset lähettävät esimerkiksi pankin, verottajan tai Postin nimissä sähköposteja ja tekstiviestejä. Niissä houkuttelellaan käyttäjää klikkaamaan haitallista linkkiä ja syöttämään tunnistautumistietonsa.
Viime aikoina on myös nähty huijauksia, joissa tunnettujen suomalaisten yritysten tai henkilöiden nimiä käytetään houkuttelemaan uhreja.
Palvelunestohyökkäykset (DDoS)
Palvelunestohyökkäyksillä pyritään lamaannuttamaan verkkopalveluja. Niillä halutaan aiheuttaa laajamittaista häiriötä. Hyökkääjät ohjaavat valtavan määrän liikennettä johonkin palveluun, jolloin järjestelmät ylikuormittuvat ja lakkaavat toimimasta.
Suomessa on nähty kohdennettuja DDoS-hyökkäyksiä muun muassa pankkeja, viranomaisten verkkosivustoja ja media-alan toimijoita vastaan. Tällaiset hyökkäykset voivat olla osa isompaa hybridivaikuttamista; sellaista, jonka tarkoituksena on horjuttaa yhteiskunnan toimintakykyä. Ne yleistyvät erityisesti vaalien, kansainvälisten kriisien ja merkittävien uutistapahtumien yhteydessä. Niiltä suojautuminen vaatii jatkuvaa valvontaa ja ennakointia.
Kuinka voit suojautua kyberhyökkäyksiltä?
Kyberhyökkäysten uhka kasvaa jatkuvasti, mutta onneksi yksilöt ja organisaatiot voivat suojautua niiltä tehokkaasti käyttämällä oikeita keinoja. Vahvat salasanat, monivaiheinen tunnistautuminen ja ohjelmistojen ajan tasalla pitäminen ovat perusasioita. Myös tietoturvatietoisuuden lisääminen on tärkeää.
Pidä ohjelmistot ajan tasalla
Ohjelmistopäivitykset eivät ole pelkkää hienosäätämistä – ne ovat ensisijainen puolustus kyberhyökkäyksiä vastaan. Tietoturvariskit kasvavat huimasti, kun ohjelmistoja ei päivitetä. Vanhentuneet sovellukset ovat erittäin haavoittuvia.
Varmista siis, että käyttöjärjestelmäsi, sovelluksesi ja erityisesti pankkisovelluksesi ovat ajan tasalla. Automaattiset päivitykset kannattaa ottaa käyttöön aina kun mahdollista, sillä kyberrikolliset käyttävät julkistettuja haavoittuvuuksia hyvin nopeasti hyväkseen.
Käytä vahvoja salasanoja ja monivaiheista tunnistautumista
Salasanat eivät ole enää yksinään riittävä suoja, mutta niiden vahvuudella on silti merkitystä. Käytä salasanojen hallintatyökaluja, jotta pystyt luomaan ja hallinnoimaan pitkiä ja monimutkaisia salasanoja.
Monivaiheinen tunnistautuminen lisää lisäturvakerroksen – esimerkiksi pankkipalveluissa ja sähköposteissa se voi estää hyökkääjiä pääsemästä tietoihisi, vaikka salasana päätyisikin vääriin käsiin. Suomessa monivaiheinen tunnistautuminen on jo vakiintunut tapa pankkiasioinnissa, mutta sitä kannattaa hyödyntää myös sosiaalisen median tileillä ja muissa kriittisissä palveluissa.
Ole valppaana tietojenkalasteluyritysten varalta
Huijarit eivät lähetä enää vain huonosti kirjoitettuja englanninkielisiä viestejä – nykyään tietojenkalasteluviestit ovat suomea ja voivat näyttää hämmästyttävän aidoilta. Suomessa on nähty esimerkiksi pankkien ja Verohallinnon nimissä tehtyjä huijauksia.
Älä koskaan klikkaa epäilyttäviä linkkejä sähköposteissa tai tekstiviesteissä. Varmista saapuneen viestin aitous suoraan virallisen verkkosivuston kautta. Muista myös, että viranomaiset ja pankit eivät ikinä kysy kirjautumistietoja sähköpostitse tai puhelimitse.
Kybersodankäynti ja valtiolliset kyberhyökkäykset
Kybersodankäynnistä on tullut iso osa valtioiden turvallisuusstrategioita. Se on tulevaisuuden uhkakuva, konkreettinen ja jatkuvasti kehittyvä ilmiö, ja se vaikuttaa myös Suomeen. Valtiolliset kyberhyökkäykset voivat kohdistua kriittiseen infrastruktuuriin, kuten sähköverkkoihin, viestintäjärjestelmiin, terveydenhuollon järjestelmiin, mutta myös yksityisiin yrityksiin ja jopa yksittäisiin kansalaisiin.
Viime vuosina olemme nähneet kyberoperaatioiden olevan osa perinteisiä sotilaallisia konflikteja. Esimerkiksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut esiin, miten kyberhyökkäyksiä käytetään sotilaallisten iskujen rinnalla infrastruktuurin sabotoimiseen, disinformaation levittämiseen ja viestinnän häiritsemiseen. Suomessakin on havaittu valtiollisten toimijoiden kybervakoilua ja hyökkäysyrityksiä, jotka voivat liittyä geopoliittisiin jännitteisiin ja hybridivaikuttamiseen.
Kybersodankäynnin tavoitteena voi olla strategisen edun saavuttaminen, vahingon aiheuttaminen tai ihan vaan poliittisen epävakauden lietsominen. Keinovalikoimaan kuuluu palvelunestohyökkäyksiä, tietomurtoja, haittaohjelmia ja tekoälyn hyödyntämistä disinformaation levittämiseen. Jokaisen organisaation ja yksilön onkin syytä huolehtia tietoturvastaan. Kybersodankäynnin vaikutukset eivät rajoitu vain valtiollisiin toimijoihin, vaan ne voivat heijastua suoraan yritysten toimintaan ja kansalaisten arkeen.
Kyberhyökkäykset Suomessa
Suomen kaltaisessa digitaalisesti kehittyneessä maassa kyberturvallisuus on elintärkeä osa kansallista turvallisuutta. Yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri, mukaan lukien energiantuotanto, terveydenhuolto ja talous, on yhä riippuvaisempi digitaalisista järjestelmistä. Tämä tekee niistä kyberhyökkäysten mahdollisia kohteita.
NATO-jäsenyyden myötä Suomi on tiiviimmin mukana kansainvälisessä kyberpuolustuksessa, ja kyberturvallisuuden kehittämiseen panostetaan yhä enemmän. Kansallinen turvallisuusviranomainen Traficomin Kyberturvallisuuskeskus ja muut viranomaiset seuraavat aktiivisesti kyberuhkia, varoittavat mahdollisista hyökkäyksistä ja tarjoavat organisaatioille tukea niiden torjumiseen.
Tulevaisuudessa kybersodankäynnin merkitys vain kasvaa. Suomen on varauduttava sekä puolustautumaan että tekemään tiivistä yhteistyötä liittolaistensa kanssa. Kyberpuolustus vaatii teknologisia ratkaisuja ja kattavaa lainsäädäntöä, yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa sekä kansalaisten kyberturvallisuustietoisuuden lisäämistä.
Kyberturvallisuus ei ole enää vain valtiollisten toimijoiden vastuulla. Jokaisen organisaation ja yksilön on otettava tietoturva vakavasti suojellakseen omaa ja yhteiskunnan turvallisuutta.
UKK
Mitä tarkoittaa kyberisku?
Kyberisku on tietoverkkojen tai -järjestelmien kautta tehty hyökkäys, joka voi kohdistua esimerkiksi valtionhallintoon, yrityksiin tai yksityishenkilöihin. Sen tavoitteena voi olla tietojen varastaminen, järjestelmien häirintä tai vahingoittaminen.
Mitä eri kyberuhkia on?
Kyberuhkia ovat esimerkiksi palvelunestohyökkäykset, tietomurrot, haittaohjelmat, tietojenkalastelu ja valtiollinen kybervakoilu. Lisäksi yleistyneet kiristyshaittaohjelmat voivat lamauttaa organisaatioiden toiminnan ja aiheuttaa suuria taloudellisia vahinkoja.
Mikä on kyberturvallisuuden tarkoitus?
Kyberturvallisuuden tarkoitus on suojata tietoverkkoja, järjestelmiä ja dataa luvattomalta käytöltä, häirinnältä ja hyökkäyksiltä. Sen avulla varmistetaan yhteiskunnan, yritysten ja yksilöiden digitaalinen turvallisuus ja toimintakyky.
