Cardano on yksi tunnetuimmista lohkoketjuista, ja sitä pidetään esimerkkinä siitä, miten lohkoketjuteknologia voi parantaa maksujen tietoturvaa. On kuitenkin tärkeää ymmärtää sekä se, mitä lohkoketju suojaa, että se, mitä se ei suojaa.
Tässä artikkelissa käydään läpi Cardanon toimintaperiaate ja sen suhde maksujen tietoturvaan. Teksti on neutraali, faktapohjainen katsaus – ei sijoitusneuvo.
Mikä Cardano on?
Cardano on vuonna 2017 perustettu lohkoketju, jonka kryptovaluutta on ADA. Sen kehitystä ohjaa tieteellinen, vertaisarviointiin perustuva lähestymistapa, mikä erottaa sen monista muista lohkoketjuista.
Cardano käyttää Ouroboros-nimistä proof of stake -menetelmää. Alla oleva taulukko kokoaa keskeiset perustiedot.
Yksi Cardanon erityispiirteistä on kaksikerroksinen rakenne. Toinen kerros hoitaa varojen siirrot ja toinen älysopimukset. Tämä erottelu tekee verkosta joustavamman ja helpottaa sen kehittämistä.
Toisin kuin joskus luullaan, Cardanon älysopimukset eivät ole enää kehitysvaiheessa. Ne otettiin käyttöön Alonzo-päivityksen myötä jo vuonna 2021, minkä jälkeen verkkoon on voitu rakentaa hajautettuja sovelluksia.
Proof of stake ilman louhintaa
Cardano ei käytä louhintaa, toisin kuin esimerkiksi Bitcoin. Sen sijaan verkko perustuu steikkaukseen (staking).
Käytännössä tämä tarkoittaa, että ADA:n omistajat voivat osallistua verkon toimintaan asettamalla tokeneitaan panokseksi. Näitä osallistujia kutsutaan validaattoreiksi, ja he varmistavat tapahtumien oikeellisuuden. Osallistumisesta palkitaan.
Proof of staken etu on energiatehokkuus: se ei vaadi raskasta laskentaa ja suurta sähkönkulutusta kuten louhinta. Tämä on yksi syy, miksi Cardanon kaltaisia verkkoja pidetään kestävämpinä.
Miten lohkoketju parantaa maksujen tietoturvaa?
Lohkoketju parantaa maksujen tietoturvaa monella tavalla, mutta sillä on myös rajansa. Alla oleva laatikko selventää, mitä se suojaa ja mitä ei.
Lohkoketjun vahvuus on, että tapahtumat kirjataan muuttumattomaan rekisteriin, jota ei voi jälkikäteen huomaamatta muuttaa. Koska verkko on hajautettu, ei ole myöskään yksittäistä keskitettyä kohdetta, jonka murtamalla koko järjestelmä kaatuisi. Tapahtumat ovat lisäksi julkisesti todennettavissa.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki olisi automaattisesti turvassa. Lohkoketju suojaa itse maksutapahtuman, mutta se ei suojaa käyttäjää huijauksilta, tietojenkalastelulta tai laitteen haittaohjelmilta.
Käyttäjän oma vastuu säilyy
Vaikka lohkoketju on teknisesti turvallinen, suurin osa kryptoihin liittyvistä menetyksistä johtuu käyttäjään kohdistuvista uhista. Näitä ovat esimerkiksi huijaussivustot, tietojenkalastelu ja haittaohjelmat.
Tästä syystä käyttäjän oma tietoturva on olennainen osa turvallista maksamista. Vahva salasana, kaksivaiheinen tunnistautuminen ja lompakon avainten huolellinen säilyttäminen ovat perusasioita. Myös laitteen suojaus on tärkeää, koska osa uhkista kohdistuu suoraan käyttäjän laitteeseen.
Laadukas virustorjunta auttaa tunnistamaan haittaohjelmia ja huijaussivustoja. Voit vertailla vaihtoehtoja ilmaisen virustorjunnan ja parhaan ilmaisen virustorjunnan sivuilta.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä Cardano on?
Cardano on vuonna 2017 perustettu lohkoketju, jonka kryptovaluutta on ADA. Se käyttää Ouroboros-nimistä proof of stake -menetelmää ja tunnetaan tieteellisestä kehitystavastaan.
Toimivatko Cardanon älysopimukset jo?
Kyllä. Älysopimukset otettiin käyttöön Alonzo-päivityksen myötä vuonna 2021. Verkkoon voidaan rakentaa hajautettuja sovelluksia.
Louhitaanko Cardanoa?
Ei. Cardano ei käytä louhintaa, vaan perustuu steikkaukseen (staking). ADA:a voi hankkia ostamalla sitä pörssistä tai saada palkkiona steikkauksesta.
Miten lohkoketju parantaa maksujen tietoturvaa?
Tapahtumat kirjataan muuttumattomaan, hajautettuun rekisteriin, joka on julkisesti todennettavissa eikä sillä ole yksittäistä keskitettyä heikkoa kohtaa.
Suojaako lohkoketju kaikelta?
Ei. Se suojaa itse maksutapahtuman, mutta ei käyttäjää huijauksilta, tietojenkalastelulta tai laitteen haittaohjelmilta. Käyttäjän oma tietoturva on edelleen tärkeä.
Mikä on proof of stake?
Se on menetelmä, jossa verkon toimintaan osallistutaan asettamalla kryptovaluuttaa panokseksi louhinnan sijaan. Se on energiatehokkaampi kuin louhintaan perustuva proof of work.
