Identiteettivarkaus on kasvava ongelma digitalisoituvassa Suomessa. Tapaukset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosien aikana, kun yhä useampi palvelu on siirtynyt verkkoon. Rikolliset etsivät jatkuvasti uusia keinoja varastaa henkilötietoja, kuten henkilötunnuksia, pankkitietoja ja salasanoja. Identiteettivarkaudessa rikollinen käyttää toisen ihmisen tietoja luvatta, mikä voi aiheuttaa uhrille vakavia taloudellisia vahinkoja. Vuonna 2015 identiteettivarkaudesta tuli Suomessa rikos, mutta silti poliisille ilmoitetaan vuosittain tuhansia tapauksia. Kun pankkiasiointi, ostokset ja sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuvat yhä enemmän verkossa, on omien tietojen suojaaminen tärkeämpää kuin koskaan. Tällä sivulla kerromme, miten voit suojautua identiteettivarkaudelta ja mitä tehdä, jos epäilet joutuneesi sen uhriksi.
Mikä on identiteettivarkaus?
Identiteettivarkaus tarkoittaa tilannetta, jossa joku käyttää luvatta toisen ihmisen henkilötietoja, kuten nimeä, henkilötunnusta tai pankkitietoja. Rikollinen voi hyödyntää vääriin käsiin joutuneita tietoja esimerkiksi pikavippien hakemiseen, verkko-ostosten tekemiseen tai kolmannen osapuolen harhauttamiseen. Suomen rikoslaissa identiteettivarkaus on ollut rangaistava teko vuodesta 2015 lähtien, ja siitä voidaan tuomita sakkoja.
Huijarit yrittävät kalastella ihmisten tietoja monin eri tavoin. Yleisiä huijaustapoja ovat valehenkilöiden puhelinsoitot, joissa esiinnytään pankin tai viranomaisen edustajana ja pyydetään henkilön verkkopankkitunnuksia. Huijarit lähettävät myös aidonnäköisiä tekstiviestejä tai sähköposteja, joissa on linkki valesivustolle. Sivustolla saatetaan pyytää kirjautumaan verkkopankkiin tai päivittämään henkilötietoja. Lisäksi rikolliset voivat asentaa julkisiin tietokoneisiin tai maksupäätteisiin tietojenkeräysohjelmia tai kopioida maksukorttien tietoja.
Seurauksia rikoksen uhrille
Identiteettivarkauden uhriksi joutuminen voi aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa ja pitkäkestoisia seurauksia. Uhri saattaa huomata nimissään tehtyjä ostoksia, lainoja tai tilauksia, joista hän ei ole tietoinen. Tilanteen selvittäminen vie usein kuukausia ja voi olla henkisesti raskasta. Vakavimmissa tapauksissa uhri voi joutua selvittelemään luottotietojensa palauttamista ja todistamaan henkilöllisyyttään useille eri tahoille.
Eräs tunnettu tapaus Suomessa sattui vuonna 2019, kun helsinkiläismiehen henkilöllisyyttä käytettiin luvatta useiden kuukausien ajan. Rikolliset onnistuivat avaamaan hänen nimissään useita pikavippejä ja tekemään verkko-ostoksia kymmenien tuhansien eurojen edestä. Uhri huomasi tilanteen vasta, kun perintätoimisto otti yhteyttä maksamattomien laskujen vuoksi. Tapauksen selvittely kesti yli vuoden, ja uhrin luottotiedot menivät prosessin aikana. Vaikka poliisi sai lopulta tekijät kiinni, uhri joutui käymään läpi pitkän oikeusprosessin saadakseen luottotietonsa takaisin ja vahingot korvattua. Tapaus osoittaa, kuinka tärkeää on reagoida nopeasti epäilyttäviin merkkeihin ja suojata henkilötietojaan huolellisesti.
Mitä tehdä, jos joutuu identiteettivarkauden uhriksi?
Jos epäilet joutuneesi identiteettivarkauden kohteeksi, toimi ripeästi. Tee rikosilmoitus poliisille ja dokumentoi kaikki epäilyttävät tapahtumat. Ota yhteyttä pankkiisi ja pyydä sulkemaan maksukortit sekä verkkopalvelut. Ilmoita asiasta myös Digi- ja väestötietovirastolle sekä luottotietoyhtiöille. Säilytä kaikki todistusaineisto, kuten laskut ja viestit, mahdollista rikostutkintaa varten, jotta mahdollinen rikostutkinta sujuvoituisi ja ratkeaisi nopeammin.
Onko identiteettivarkaus yleistä?
Identiteettivarkaudet ovat yleistyneet Suomessa, ja vuosittain tuhannet suomalaiset joutuvat identiteettivarkauden uhriksi. Poliisin tilastojen mukaan rikosilmoituksia tehdään vuosittain yli 4000, mutta todellinen luku on todennäköisesti suurempi, sillä kaikki uhrit eivät ilmoita rikoksesta viranomaisille. Erityisesti koronapandemian aikana verkkohuijausten ja identiteettivarkauksien määrä kasvoi huomattavasti, kun ihmiset siirtyivät käyttämään enemmän digitaalisia palveluita.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan identiteettivarkaudet ovat muuttuneet aiempaa ammattimaisemmiksi. Rikolliset käyttävät kehittyneitä tekniikoita ja kohdentavat huijauksia tarkemmin. Tietovuodot ovat myös merkittävä ongelma – yhdessä vuodossa voidaan saada haltuun jopa satojen tuhansien käyttäjien tai asiakkaiden henkilötietoja. Esimerkiksi vuonna 2020 Vastaamon tietomurrossa vuoti arkaluontoisia potilastietoja, mikä osoitti, kuinka vakavia seurauksia identiteettivarkaudella voi olla uhrien yksityisyyden kannalta.
Tietomurtojen ja odottamattomien maksujen tunnistaminen
Tarkkaile säännöllisesti tilitapahtumiasi ja luottokorttilaskujasi. Kiinnitä huomiota epätavallisiin veloituksiin tai palveluihin, joita et ole tilannut. Seuraa myös sähköpostiisi tulevia tilausvahvistuksia ja laskuja. Erityisen tärkeää on toimia nopeasti, jos huomaat pieniäkin epäilyttäviä veloituksia, sillä rikolliset testaavat usein varastetun kortin toimivuutta ensin pienillä summilla. Tarkista säännöllisesti myös luottotietosi ja ilmoita välittömästi pankillesi, jos havaitset epäilyttävää toimintaa tililläsi.
Pankkien mobiilisovellukset tarjoavat nykyään mahdollisuuden asettaa ilmoituksia kaikista tilitapahtumista, mikä helpottaa seurantaa. Kiinnitä erityistä huomiota ulkomaisiin verkkokauppoihin tai tuntemattomiin palveluntarjoajiin liittyviin veloituksiin. Tarkista myös säännöllisesti toistuvat maksut ja tilaukset. Jos havaitset epäilyttäviä tapahtumia, ota välittömästi yhteyttä pankkiisi kortin sulkemiseksi ja tapahtumien selvittämiseksi. Dokumentoi kaikki epäilyttävät tapahtumat kuvakaappauksin tai muilla tavoin mahdollista rikosilmoitusta varten.
Miten voin suojautua identiteettivarkaudelta?
Identiteettivarkaudelta suojautuminen perustuu huolelliseen henkilötietojen suojaamiseen ja turvallisiin verkkoasiointikäytäntöihin. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat vahvojen salasanojen käyttö ja niiden säännöllinen vaihtaminen. Henkilötunnusta ei tule koskaan jakaa sosiaalisessa mediassa tai epäluotettavissa verkkopalveluissa. Verkko-ostosten yhteydessä on olennaista tarkistaa sivuston turvallisuus ja varmistaa, että yhteys on salattu.
Tietoturvaan kuuluu myös henkilötietoja sisältävien dokumenttien huolellinen hävittäminen ja laitteiden tietoturvan ylläpito. Tietokoneen ja mobiililaitteiden käyttöjärjestelmät sekä sovellukset tulee päivittää säännöllisesti. Epäilyttäviä linkkejä tai liitetiedostoja ei pidä avata, sillä ne saattavat sisältää haittaohjelmia tai tietojenkalasteluyrityksiä.
Turvallinen asiointi verkossa
Verkkopalveluissa kannattaa käyttää vain virallisia sovelluksia ja vahvaa tunnistautumista vaativia palveluita. Henkilötietoja tulee jakaa vain välttämättömissä tilanteissa ja luotettaville tahoille. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää pankkitunnusten ja maksukorttitietojen suojaamiseen verkkoasioinnin yhteydessä.
Identiteettivarkaus on vakava rikos, joka voi aiheuttaa uhrille merkittävää taloudellista ja henkistä haittaa. Vaikka tapausten määrä on kasvanut Suomessa, tehokkaalla ennaltaehkäisyllä ja nopealla toiminnalla voi pienentää riskiä joutua identiteettivarkauden uhriksi. Tärkeintä on suojata henkilökohtaisia tietoja huolellisesti, ylläpitää hyvää tietoturvaa ja seurata säännöllisesti omia tilitapahtumia. Jos epäilet joutuneesi identiteettivarkauden kohteeksi, toimi välittömästi: tee rikosilmoitus, ota yhteyttä pankkiin ja ilmoita asiasta viranomaisille – apua on aina saatavilla.
UKK
Mitä pitää tehdä, jos on joutunut identiteettivarkauden uhriksi?
Tee välittömästi rikosilmoitus poliisille ja dokumentoi kaikki epäilyttävät tapahtumat. Ilmoita pankkiisi tietojesi väärinkäytöstä ja pyydä sulkemaan kaikki maksukortit ja verkkopalvelut. Ota yhteyttä luottotietoyhtiöihin ja pyydä luottokieltomerkintä sekä tarkista luottotietojesi tilanne.
Onko identiteettivarkaus petos?
Identiteettivarkaus on ollut rikos Suomessa vuodesta 2015 alkaen, josta voidaan tuomita sakkoon. Teko luokitellaan usein petokseksi tai tietomurroksi riippuen siitä, miten rikollinen on toiminut. Tuomio voi olla ankarampi, jos tekoon liittyy merkittävää taloudellista hyötyä tai järjestäytynyttä rikollisuutta.
Kuka korvaa identiteettivarkauden?
Rikoksentekijä on ensisijaisesti vastuussa kaikista aiheuttamistaan vahingoista uhrille. Identiteettivarkauden aiheuttamat vahingot voi korvata myös vakuutusyhtiö, jos uhri on ottanut oikeusturvavakuutuksen tai kotivakuutuksen, joka kattaa identiteettivarkaudet. Pankki voi korvata osan vahingoista, jos kyseessä on maksuvälinepetos tai pankin turvallisuusjärjestelmissä on ollut puutteita.
