Identiteettivarkaus on kasvava ongelma digitalisoituvassa Suomessa. Tapaukset ovat lisääntyneet viime vuosina, kun yhä useampi palvelu on siirtynyt verkkoon ja rikolliset etsivät jatkuvasti uusia keinoja varastaa henkilötietoja, kuten henkilötunnuksia, pankkitietoja ja salasanoja.
Kun pankkiasiointi, ostokset ja sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuvat yhä enemmän verkossa, omien tietojen suojaaminen on tärkeämpää kuin koskaan. Tällä sivulla kerromme, mikä identiteettivarkaus on, miten voit suojautua siltä ja mitä tehdä, jos epäilet joutuneesi sen uhriksi.
Mikä on identiteettivarkaus?
Identiteettivarkaus tarkoittaa tilannetta, jossa joku käyttää luvatta toisen ihmisen henkilötietoja, kuten nimeä, henkilötunnusta tai pankkitietoja. Rikollinen voi hyödyntää vääriin käsiin joutuneita tietoja esimerkiksi pikavippien hakemiseen, verkko-ostosten tekemiseen tai kolmannen osapuolen harhauttamiseen. Suomen rikoslaissa identiteettivarkaus on ollut rangaistava teko vuodesta 2015 lähtien, ja siitä voidaan tuomita sakkoja.
Huijarit yrittävät kalastella ihmisten tietoja monin tavoin. Yleisiä keinoja ovat valehenkilöiden puhelinsoitot, joissa esiinnytään pankin tai viranomaisen edustajana ja pyydetään verkkopankkitunnuksia. Rikolliset lähettävät myös aidonnäköisiä tekstiviestejä tai sähköposteja, joissa on linkki valesivustolle, jolla pyydetään kirjautumaan verkkopankkiin tai päivittämään henkilötietoja. Lisäksi he voivat asentaa julkisiin tietokoneisiin tai maksupäätteisiin tietojenkeräysohjelmia tai kopioida maksukorttien tietoja. Nämä tavat liittyvät läheisesti tietojenkalasteluun ja kyberhyökkäyksiin.
Seurauksia rikoksen uhrille
Identiteettivarkauden uhriksi joutuminen voi aiheuttaa merkittävää taloudellista vahinkoa ja pitkäkestoisia seurauksia. Uhri saattaa huomata nimissään tehtyjä ostoksia, lainoja tai tilauksia, joista hän ei ole tietoinen. Tilanteen selvittäminen vie usein kuukausia ja voi olla henkisesti raskasta. Vakavimmissa tapauksissa uhri voi joutua selvittämään luottotietojensa palauttamista ja todistamaan henkilöllisyyttään useille eri tahoille.
Suomessa on ollut tapauksia, joissa henkilön henkilöllisyyttä on käytetty luvatta useiden kuukausien ajan: rikolliset ovat avanneet uhrin nimissä pikavippejä ja tehneet verkko-ostoksia kymmenien tuhansien eurojen edestä, ja uhri on huomannut tilanteen vasta perintätoimiston yhteydenoton myötä. Tällaisten tapausten selvittely voi kestää yli vuoden ja johtaa luottotietojen menetykseen. Ne osoittavat, kuinka tärkeää on reagoida nopeasti epäilyttäviin merkkeihin ja suojata henkilötietoja huolellisesti. Alla oleva laatikko kokoaa tyypilliset varoitusmerkit.
Mitä tehdä, jos joutuu identiteettivarkauden uhriksi?
Jos epäilet joutuneesi identiteettivarkauden kohteeksi, toimi ripeästi. Alla oleva laatikko kokoaa keskeiset toimet järjestyksessä.
Säilytä kaikki todistusaineisto, kuten laskut ja viestit, mahdollista rikostutkintaa varten. Mitä nopeammin toimit, sitä paremmin vahingot saadaan rajattua ja tilanne selvitettyä.
Onko identiteettivarkaus yleistä?
Identiteettivarkaudet ovat yleistyneet Suomessa, ja vuosittain tuhannet suomalaiset joutuvat niiden uhriksi. Poliisin tilastojen mukaan rikosilmoituksia tehdään vuosittain useita tuhansia, mutta todellinen luku on todennäköisesti suurempi, sillä kaikki uhrit eivät ilmoita rikoksesta viranomaisille. Erityisesti koronapandemian aikana verkkohuijausten ja identiteettivarkauksien määrä kasvoi, kun digitaalisten palveluiden käyttö lisääntyi.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan identiteettivarkaudet ovat muuttuneet aiempaa ammattimaisemmiksi: rikolliset käyttävät kehittyneitä tekniikoita ja kohdentavat huijauksia tarkemmin. Myös tietovuodot ovat merkittävä ongelma, sillä yhdessä vuodossa voidaan saada haltuun jopa satojen tuhansien käyttäjien henkilötietoja. Esimerkiksi vuonna 2020 Vastaamon tietomurrossa vuoti arkaluontoisia potilastietoja, mikä osoitti, kuinka vakavia seurauksia tietovuodolla voi olla uhrien yksityisyyden kannalta.
Tietomurtojen ja odottamattomien maksujen tunnistaminen
Tarkkaile säännöllisesti tilitapahtumiasi ja luottokorttilaskujasi ja kiinnitä huomiota epätavallisiin veloituksiin tai palveluihin, joita et ole tilannut. Toimi nopeasti, jos huomaat pieniäkin epäilyttäviä veloituksia, sillä rikolliset testaavat usein varastetun kortin toimivuutta ensin pienillä summilla. Tarkista säännöllisesti myös luottotietosi.
Pankkien mobiilisovellukset tarjoavat nykyään mahdollisuuden asettaa ilmoituksia kaikista tilitapahtumista, mikä helpottaa seurantaa. Kiinnitä erityistä huomiota ulkomaisiin verkkokauppoihin tai tuntemattomiin palveluntarjoajiin liittyviin veloituksiin sekä toistuviin maksuihin ja tilauksiin. Jos havaitset epäilyttäviä tapahtumia, ota välittömästi yhteyttä pankkiisi kortin sulkemiseksi ja dokumentoi tapahtumat mahdollista rikosilmoitusta varten.
Miten voin suojautua identiteettivarkaudelta?
Identiteettivarkaudelta suojautuminen perustuu huolelliseen henkilötietojen suojaamiseen ja turvallisiin verkkoasiointikäytäntöihin. Tärkeimpiä toimia ovat vahvojen salasanojen käyttö ja niiden säännöllinen vaihtaminen. Henkilötunnusta ei tule koskaan jakaa sosiaalisessa mediassa tai epäluotettavissa verkkopalveluissa. Verkko-ostosten yhteydessä on olennaista tarkistaa sivuston turvallisuus ja varmistaa, että yhteys on salattu.
Tietoturvaan kuuluu myös henkilötietoja sisältävien dokumenttien huolellinen hävittäminen ja laitteiden tietoturvan ylläpito. Käyttöjärjestelmät ja sovellukset tulee päivittää säännöllisesti, eikä epäilyttäviä linkkejä tai liitetiedostoja pidä avata, sillä ne voivat sisältää haittaohjelmia tai tietojenkalasteluyrityksiä. Ajantasainen virustorjunta auttaa suojaamaan laitetta tietoja varastavilta haittaohjelmilta; voit vertailla vaihtoehtoja parhaan ilmaisen virustorjunnan sivulta.
Turvallinen asiointi verkossa
Verkkopalveluissa kannattaa käyttää vain virallisia sovelluksia ja vahvaa tunnistautumista vaativia palveluita. Henkilötietoja tulee jakaa vain välttämättömissä tilanteissa ja luotettaville tahoille. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää pankkitunnusten ja maksukorttitietojen suojaamiseen.
Identiteettivarkaus on vakava rikos, joka voi aiheuttaa uhrille sekä taloudellista että henkistä haittaa. Vaikka tapausten määrä on kasvanut, tehokkaalla ennaltaehkäisyllä ja nopealla toiminnalla riskiä voi pienentää. Tärkeintä on suojata henkilökohtaisia tietoja huolellisesti, ylläpitää hyvää tietoturvaa ja seurata säännöllisesti omia tilitapahtumia.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä pitää tehdä, jos on joutunut identiteettivarkauden uhriksi?
Tee välittömästi rikosilmoitus poliisille ja dokumentoi kaikki epäilyttävät tapahtumat. Ilmoita pankkiisi tietojesi väärinkäytöstä ja pyydä sulkemaan maksukortit ja verkkopalvelut. Ota yhteyttä luottotietoyhtiöihin ja pyydä luottokieltomerkintä sekä tarkista luottotietojesi tilanne.
Onko identiteettivarkaus petos?
Identiteettivarkaus on ollut Suomessa rikos vuodesta 2015, ja siitä voidaan tuomita sakkoon. Teko luokitellaan usein petokseksi tai tietomurroksi riippuen siitä, miten rikollinen on toiminut. Tuomio voi olla ankarampi, jos tekoon liittyy merkittävää taloudellista hyötyä tai järjestäytynyttä rikollisuutta.
Kuka korvaa identiteettivarkauden?
Rikoksentekijä on ensisijaisesti vastuussa aiheuttamistaan vahingoista. Vahingot voi korvata myös vakuutusyhtiö, jos uhrilla on oikeusturva- tai kotivakuutus, joka kattaa identiteettivarkaudet. Pankki voi korvata osan vahingoista, jos kyseessä on maksuvälinepetos tai pankin turvajärjestelmissä on ollut puutteita.
Miten voin ehkäistä identiteettivarkauden?
Käytä vahvoja ja yksilöllisiä salasanoja sekä monivaiheista tunnistautumista, älä jaa henkilötunnustasi epäluotettaville tahoille, tarkista verkkosivustojen turvallisuus ja pidä laitteesi tietoturva ajan tasalla.
